Klaanon Kirjoitus Wiki

Bio-Klaanin kaupunki sijaitsee Rapujoen suistossa Visulahden pohjukassa. Se on saaren suurin kaupunki sekä yksi Välisaarten suurimmista. Kaupungin välittömässä ympäristössä sijaitsevat Arkistot, Telakka, lentokenttä, Zeruelin tehdas sekä gukko-tarha. Kaupunkia ympäröivä alue on melko tiheään asutettua maaseutua. Klaanista lounaaseen lähtee ns. Lännentie, joka johtaa saaren eteläosien kyliin. Koilliseen lähtee ns. Kakkostie, joka johtaa Kiltainmaalle. Yhteydet Nui-Koroon ovat tavallisesti kulkeneet pitkin Rapujokea.

• Lista Klaanin kaupungin paikoista
• Kaupungin kartta
• Klaanin lähiseudun kartta
• Klaanin saaren kartta

Saaren lounaisosat rajautuvat pohjoisessa suureen Lehu-metsään. Seutu on alavaa, leutoa ja siellä on monia kyliä.

Etelän suurin kylä, Ruki-Koro sijaitsee omalla saarellaan. Rukikorolaiset saavat elantonsa kalastamisesta ja muista meren antimista. Kylää puolustavat Toa Nautilda ja tarakavoilla kulkevat Tyrskyn Ratsastajat.

Kofo-Koro on kauppa- ja risteyspaikka etelän maaseudun väelle ja Ruki-Koron jälkeen alueen toiseksi suurin kylä.

Saaren eteläisin kylä pitkän Han-niemen päässä.

Pieni kalastajakylä Ruki-Korosta itään.

Pieni kylä aivan Lehun rajoilla. Liekkimiesten tuhoama.

Keskikokoinen kylä Kofo-Korosta etelään. Taku-Koron läheiset lehtometsät ovat tunnettuja linnuistaan. Taku-Koron länsipuolella on Vartioniemi.

Pieni kylä Kofo-Koron länsipuolella Ryytilahden päässä. Tunnettu Ryytilän yrttiseoksesta. Evakuoitu.

Pieni Visulahden länsirannalla sijaitseva kylä.

Pahamaineinen kylä ja/tai kerhotalo, jonka Urogejegestä saapuneet pakolais-ushmat ovat perustaneet. Hatidista on sittemmin tullut Klaanista erotettujen ja muiden rikollisten ja toisinajattelijoiden keskuspaikka. Hatidilaiset tunnetaan vaarallisina, ja paikalliset välttävät ”Hatidin autiottamaa maata.” Hatidissa on oma radiotorni sekä sauna, joka on myös temppeli. Syvässä Lehujoen lahdelmassa asuu vedenalainen rapukansa, ja Hatidissa asuu populaatio älykkäitä sudenkorentoja.

Suuri Lehu kattaa satoja kioja Rapujoesta aina saaren länsirannikolle asti, ja laajimmassa merkityksessään kattaa neljänneksen saaresta. Lehun eteläosat Bio-Klaanin tasalla ovat suhteellisen kesyjä ja kartoitettuja. Siellä sijaitsee Bio-Klaanin metsämaja, jota vuokrataan mm. tapaamisiin ja metsästykseen. Eteläinen Lehu on sekametsää.

Pohjoinen Lehu-metsä kattaa suuren alan Nui-Koron ja Bio-Klaanin välissä, ja sitä halkoo Rapujokeen laskeva vuolas Rapulatva. Pohjoinen Lehu on maastoltaan vaikeakulkuista ja täynnä suonsilmiä ja kukkuloita. Havupuut ottavat vallan Lehusta pohjoisessa. Rapulatva virtaa karuilta Kiro-Wahin kukkuloilta, missä on tiettävästi Allianssin eteläisin vartio-asema.

Lännessä Lehu-metsä kattaa sisäänsä valtavan Kummitusten suon metsäalueen, ja sen voidaan katsoa jatkuvat yhtenäisenä suurena metsänä aina vuoren eteläisiin ylänköihin asti. Gaggulabio skakdit ovat rakentaneet useita leiritukikohtia läntiseen Lehuun. Näitä alueita kutsutaan toisinaan järvimaiksi, sillä läntisessä Lehussa on lukemattomia järviä, soita ja jokia, jotka saavat alkunsa vuorilta.

Lehu on villi ja täynnä erilaisia raheja - ja synkempiä salaisuuksia, kuten kannibaali-matoraneja. Sekä zyglakien metsä- että järviheimot asuvat näillä main.

Lehu-metsän suurin kylä sijaitsee Ruki-Korosta pohjoiseen, Lehuvirran alajuoksulla. Kylällä on vankat vallit, ja sitä suojelee toa.

Bio-Klaanin Lehu-metsän sissien tukikohta. Sijaintia vaihdellaan, mutta se on yleensä Rapulatvan korkeudella Lehun koillisilla alueilla.

Kummitusten suo tai Misi-Wahi (Usvan maa) on huonomainen rämeinen alue Lehun keskellä ja saaren suurin suo. Se ei ole huonomainenen vain kaikkien luonnolisten vaarojensa tähden - siellä myös asuu zyglakien järviheimon väkeä, mutta ennen kaikkea, siihen liittyy lukuisia oudompia tarinoita. Alue on usein erittäin sumuinen, ja pahoja henkiäkin liittyy tarinoihin Misi-Wahista. Siellä elää erityisen pahamaineisia Weretaea-krokotiilejä.

Nazorakien rakentama vesivoimala Misi-Wahin pohjoisosissa, jota pieni joukko zyglakeja operoi. Tuhoutunut klaanilaisten operaation jälkeen.

Zyglak-kylä suomailla.

Nui-Koro on saaren toiseksi suurin ja kaikkein vanhin kylä. Se sijaitsee noin puolessavälissä Rapujokea, laajojen niittytasankojen ympäröimänä. Niityt tarjoavat ihanteellisen seudun viljelykselle ja karjanpidolle. Nui-Korosta pääsee Klaaniin Rapujokea pitkin, ja pohjoiseen johtaa Dek-Koroon kulkeva tie. Nui-Koroa johti pormestari Tahae ja kaupungin turvallisuudesta vastasivat Siniviitat, joita johti Arnop.

Nazorakien imperiumi on valloittanut Nui-Koron, ja suurin osa sen väestöstä onnistui evakuoitumaan Bio-Klaaniin. Evakuoinnin yhteydessä nazorakien lippulaiva Rautasiiven tulituksesta syntyi uusi järvi, jota kutsutaan Hautajärveksi. Osa nuikorolaisista tekee vielä vastarintaa sissisodan muodossa. Nui-Korosta on tullut suuri nazorak-varuskunta ja ilmatorjuntakeskittymä, ja siellä sijaitsee myös suuri tankkaustukikohta Nazorakein ilmavoimien käyttöön. Nazorakit ovat perustaneet suuria sieniviljelmiä niityille.

• Ks. Nui-Koron kartta

Saaren kaakkoinen rannikko on melko metsäistä ja kukkulaista, mutta ei samalla tavalla läpipääsemätöntä kuin Lehu. Ajan saatossa rannikolle on muodostunut lukuisia kauppapaikkoja ja kalastajakyliä ennen kaikkea Mantereiden Kauppakiltojen liikenteen takia, joka usein pysähtyi saaren rannoilla. Vanhat kauppapaikat ovat näivettyneet Bio-Klaanin kaupungin kasvun seurauksena, mutta alueella on edelleen paljon merenkäyntiä. Kakkostie Bio-Klaanista pohjoiseen halkoo Kiltainmaata. Päättiset usein luetaan Kiltainmaaksi, vaikka ne ovat erillinen saarensa.

Kalmarin kylä on rakennettu muinaisen Kalmah-kaanin linnoituksen raunioiden lähettyville, ja kerran se palveli yhtenä lukuisista Kalmahin valtakunnan linnoitetuista satamista. Kalmarista koilliseen sijaitsee Vasallinnokka. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

Räävelin kylä ja saari oli aikanaan merkittävä kauppapaikka, mutta nykyään melko hiljainen. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

Saaren koillinen rannikko on kallioinen ja melko karu. Sen eteläosat ovat metsäisiä, mutta ne muuttuvat pian Kaya-Wahin lohduttomaksi joutomaaksi. Rannikkoa pitkin kulkee muinainen tie, joka vie Nui-Korosta ja Kiltainmaalta aina kaukaisen pohjoisen kyliin. Kivirannan zyglak-heimo kulkee näillä seuduilla.

Koillisen suurin kylä. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

Dek-Koron lähettyvillä sijaitseva kalastajakylä. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

Itsepäinen pieni kalastajakylä. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

Kylmä, tuhkan ja hiekan muodostama rikkonainen kivierämaa. Selvästi koko saaren kurjin seutu. Muutamat itsepäiset ukot asuvat siellä siitä huolimatta. Killjoyn mökki sijaitsee Kaya-Wahissa.

Kaya-Wahin alla tiedetään olevan magmasuonia, jotka ovat jäänne vulkaanisesti aktiivisemmasta vaiheesta saaren historiaa. Niiden lähettyvillä asui zyglakien laavaheimo.

Saarta hallitsevalle vuorelle on monta nimeä - Mt. Ämkoo, Guartsuvuori, Avermai-Nui, Pesävuori tai vain Vuori. Lumihuippuista vuoristoa ympäröi suuri rikkonainen ylänköalue, jossa kohoaa tuntureita ja kukkuloita silmänkantamattomiin. Vuorella huhutaan asuvan Guartsupukki, legendaarinen peto. Siellä on kohdattu myös kristallikiipijöiden laumoja.

Saaren pohjoisten seutujen suurin kylä. Tahtorakin askelma on rakennettu jylhälle kalliontasanteelle meren ja vuoren väliin. Askelman eteläpuolinen muuri on aina suojannut pohjoista järvi- ja metsämaiden zyglakeilta. Askelmaa suojelee Toa Korpraun, jolla on hallussaan Askelman perinteinen Hattu. Sen turagana toimi Harkama ennen kuolemaansa, ja nykyinen Askelman turaga on Kurmana. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

Pieni kylä korkealla ylängöllä. Sen neuvostoa johtaa turaga Uhrak. Kyläläiset harrastavat kaskiviljelyä. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

Vuoren pohjoispuolella sijaitseva tutkimusasema, jossa Jäätutkija 273 toimi ja kehitti vuoriolosuhteisiin sopivia varusteita.

Vuoren rinteellä törröttävä piikikäs musta torni, jossa Pohjoisen Noita ainakin toisinaan asuu.

Saaren pohjoisimmat maat ovat karuja ja kylmiä. Vaivaskoivujen metsät, nevat, tunturit, vuolaat kosket, rotkojärvet ja vuonot hallitsevat sen karuja maisemia. Karttoihin on usein merkitty tie, joka kulkee etelästä Rol-Horiin ja Tho-Koron kautta Tahtorakin Askelmalle, mutta kyse on enemmänkin vakiintuneesta vaelluspolusta.

Nazorakein Kenraalinsatama sijaitsee pohjoisessa vuonossa. Aueella on huomattava määrä muutakin nazorakien sinne rakentamaa infrastruktuuria, jota ei voi maan alle sijoittaa, kuten lentokenttiä ja pintaharjoittelu-alueita.

Pohjolassa liikkui myös kiertelevä Toa Ursanga karhuväkineen sekä zyglakien vuonoheimon väkeä. Poronhoito on alueen ensisijainen elinkeino.

Itärannikon kylä, joka saa elantonsa mehiläistarhauksesta, mustikoiden keruusta ja porotaloudesta. Sitä suojelee Toa Muothka. Kirjoitetaan joskus Rolho-rii. Väestö evakuoitunut Klaaniin.

”Sodan ensimmäinen uhri.” Kylä pohjolassa, jonka nazorakit valloittivat ja tuhosivat varhain, kenties eräänlaisena varoituksena muulle saaren väelle. Keitä selviytyi evakuoituivat muihin kyliin.

Pieni kylä länsirannikolla.

Syvään vuonoon kaiverrettu satamakaupunki toimii eräänlaisena nazorakien maanpäälisenä päätukikohtana, missä laivaston telakat sijaitsevat, ja missä suuri käytävä alas Pesään sijaitsee.

Pohjavarustus tai Enkerost on muinainen Kalmahin aikainen linnoitus saaren pohjoisimmassa kärjessä.

Sijaitsee vuonossa saaren pohjoisosissa. Pohjoisilla saarilla sijaitsee muitakin Allianssin tukikohtia.

Saaren alla sijaitsee eriskummallinen tunneliverkosto, joka tunnetaan nimellä Ma Wet. Kukaan ei ole kartoittanut sitä kokonaisuudessaan, ja ortonien legendoissa sen kerrotaan ulottuvan läpi koko maailman, jonka avulla he kulkivat kaukaa etelästä Orto Nuilta kaikkeen maailmaan ilman veneitä tai ratsuja. Ma Wetin tunnelit osuvat pintaan useissa kohdissa saarella, ja myös zyglakit tuntevat ne. Tunneleissa sijaitsee lukuisia ortonien kyliä.

Massiivinen maanalainen kompleksi leviää saaren pohjois- ja keskiosissa lukemattomia kilometrejä. Siinä on kokonainen kaupunki tehtaineen, suurine kaivoksineen ja asuinalueineen. Rautatieverkko auttaa sitä pitkin liikkumisessa. Pesässä sijaitsee upseeriklubi Riippuva smaragdi.

Loputon suola-aavikko.

Välisaarilla on lukemattomia pienempiä ja suurempia saaria. Näistä lähimmät ovat:

Päättiset sijaitsevat Kiltainmaasta itään. Niiden pääkaupunki, Pär-Nui, on mukava pieni kylpyläkaupunki vilkkaan kauppareitin varrella. Niiden väki on evakuoitunut Klaaniin nazorakein laivastosaarron takia.

Nimetön viidakkoinen saari Bio-Klaanista luoteeseen. Ämkoon ninjaveljeskunta on asunut saarella suuren osan historiastaan. Allianssi valloitti ja poltti saaren pitkän taistelun jälkeen, ja suunnittelee tekevänsä siitä suuren laivastotukikohdan uhatakseen Klaanin eteläpuolisia meriä. Saari tunnetaan nykyään Tuhkasaarena. Sen väestö - joka koostui lähinnä veljeskunnasta - on siirtynyt Bio-Klaaniin ja toimii nykyään Sinisen Ussalin Veljeskuntana.

Kourallinen kylmiä niittysaaria, missä sijaitsee katakombeja. Toa Atya oli haudattu sinne.

Vaikka T'haokia voisi luulla saareksi, se on valtava merieläin, jossa asuu zyglak-kansaa. He uhraavat vankeja T'haokille ja uskovat tämän edustavan jumaliaan.

Paikka, jossa Kapteeni Haddox väittää tapaavansa Kelmeää Kansaa.

Pieni saari Klaanin itäpuolella. Siellä asuu mystisiä violetteja olentoja.